Julkisten rakennushankkeiden rahoituksessa pidettävä pää kylmänä ja laskukone kunnossa
Julkisten rakennushankkeiden rahoitus etsii jatkuvasti uusia muotoja. Kun julkisten varojen käyttö ja
investointien suuruus hirvittää päättäjiä, organisaatiot pyrkivät löytämään entistä innovatiivisempia
ratkaisuja rahoittamaan julkisia rakennushankkeita. Innovatiivisilla ratkaisuilla tavoitellaan
päätöksenteon sujuvaa etenemistä ja vähemmän avointa julkista velkaantumista. Valtion,
hyvinvointialueiden ja kuntien velkaantuminen on saavuttanut kriittisen pisteen ja
lisävelkaantumista halutaan välttää. Kuitenkin monella sektorilla on pakko investoida ja huolehtia
omaisuudesta.
Julkisten rakennusten saneeraus, uusiminen ja tarpeeseen perustuva lisäämiseen on kuitenkin
tosiasia. Mikä on sitten oikeudenmukainen ja tehokas tapa julkisten rakennushankkeiden
investointien rahoittamiseen? Yksityinen sijoittaja, kansainvälinen rahasto vai lisävelkaantuminen?
Vai jokin yhdistelmä tai uusi ”innovaatio”? Myydäkö pois ja olla sijoittamatta ”seiniin”?
Rakennushankkeiden investointi on pitkäjänteistä, käyttömenoihin vaikuttavaa ja vaatii jatkuvaa
ammattimaista ylläpitoa. Pääosin hankkeet ovat vähintään 25-30 vuoden investointeja ja vaikuttavat
moniin muihin julkisen infran päätöksiin ja kaupunkikuvaan.
Kun etsitään ja luodaan innovatiivisia rahoitusratkaisuja julkisiin rakennushankkeisiin, on syytä
muistaa, ettei kukaan ulkopuolinen taho ota vastuuta hankkeiden lopullisista kustannuksista. Kaikki
kustannukset, rakentamisia, harjannostajaisia ja taidehankintoja myöten kaatuvat käyttäjän
maksettavaksi rahoitusmuodosta riippumatta. Siksi päätöksenteossa on yhä enemmän vaadittava
ymmärrystä hankkeiden kokonaisvaikutuksesta ja pääomalaskennasta. Olkaamme avoimia ja
rehellisiä todellisista kustannuksista. Julkinen sektori tarvitsee joka tapauksessa tiloja ja tilojen tulee
olla tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita palvelemaan tarkoitustaan.
Leasing- ja muita mukailtuja vieraana pääoman rahoitusmuotoja käytetään investoinneissa
tilanteessa, kun on pulaa pääomasta tai muun vieraan pääoman saatavuudesta. Kuitenkin
kansainvälisen kirjanpitokäytännön mukaan kaikki pitkäaikaiset vuokra yms. vastuut on kirjattava
velkoina. Siksi julkisen sektorin ei ole perusteltua karttaa suoria, yksinkertaisilla velkarahoituksella
tehtäviä investointeja. Tämä siksi, että silloin todelliset kustannukset näkyvät päätöksenteossa
avoimesti, vastuu kokonaiskustannuksista on hallittua ja käyttömenot todellisia. Velka julkisiin
rakennusinvestointeihin on eri asemassa kuin velka käyttömenoihin.
Julkisten rakennushankkeiden rahoituksessa on pidettävä esisijaisena periaatteena veromaksajien
etu. On pystyttävä hyödyntämään maksimaalisesti veronkantajan asema markkinoilla ja
hyödynnettävä sitä pääomamarkkinoilla.
Mikko Piirtola
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Rödl & Partner Oy
HUS Kiinteistöt Oy hallituksen puheenjohtaja
